25. helmikuuta 2015

Kalpean keittiön perintösohva; ollako tuossa vaiko eikö olla?


Olen aina halunnut keittöön sohvan.

Muutama vuosi sitten raahasin pihakalustesohvan keittiöön. Se oli valkoinen ja siinä oli käsinojat. Muuten se sopi hyvin mutta käsinojat tekivät istumisen hankalaksi, sillä sohva ei ollut riittävän leveä suhteessa pöytään.. 

Hetken se siinä silti oli kunnes päätyi takaisin pihalle.

Paljon on muutoksia tullut tämän kuvan ottamisen jälkeen...
 

Kesällä saatiin miehen vanhemmilta mäntyinen sohva, jossa on säilytyslaatikko istuimen alla. Juuri sopiva leikkimökkiin. Siellä se sai nököttää tähän asti.

Yhtäkkiä keksin että täytyy kokeilla tuota perintösohvaa keittiöön kun se on hieman pidempi!
Hieman löi tyhjää että miten saan sen tuota jääpolkua pitkin alhaalta leikkimökistä ylös talolle. Sohva on kuitenkin täyttä puuta ja painaa sen verran että just saan nostettua hieman ylöspäin kahdella kädellä selkänojan keskeltä.

Sitten keksin ilahtua talvesta. Otin lumikolan ja laitoin sen toisen pään alle (kun nyt ensin olin touhunnut sen leikkimökistä pihalle). Sitten vain työnsin toisesta päästä sohvaa. Muutamassa minuutissa sohva oli jo kuistin portaiden kohdalla. Siitä sitten porras kerrallaan ylös. ;)

Ennen pöydän päähän kertyi helposti tavaraa kun kukaan ei siellä istunut. Tästä syystä pöytä tuntui välillä liian pieneltä, vaikkei se sitä oikeasti ollutkaan. 




Nyt kukaan lapsista ei muualla istukaan. 
Ahdasta on. 



Kaikki kolme änkevät vierekkäin sohvalle ja meille jää vähän liikaakin tilaa.
Huomaahan lamppu joka on nyt keskellä pöytää!

Jotenkin keittiö on edelleen kalpea. Tai sitten sitä on vaan itse liian kriittinen. 
Täytyy harkita värikästä vahakangasta!  ;)

Suosituksia?





21. helmikuuta 2015

Meinasin jo hurahtaa uuteen!


Ehkä hankalinta on se, ettei aina etsi sitä mitä muut.

Kävin ennakkoluulottomasti katselemassa viime viikolla laukkuja jopa ihan kaupungilta. Ostin nimittäin 50 centillä kaksi viikkoa sitten ihanan laukun hajonneen tilalle, kirpputorilta. Noh, siitä katkesi hihna. Korjasin sen ja se katkesi taas. Kävin kirpputorilla etsimässä samankokoista, ei suurta mutta ei pientäkään. Ei löytynyt mitään...!

Uutenakaan ei löytynyt yhtäkään järkevää vaihtoehtoa! Muodissa kun on ne jäätävän isot laukut.. Kannan mukanani toisessa kassissa taaperon kamat kuitenkin joten tarvetta niin suurelle ei todellakaan nyt ole. Myyjille selitin että mielellään harmaa tai ruskea, koko suunnilleen sellainen että lompakko, kännykkä ja pipo ja hanskat mahtuu. Ei siis kovin suuret kriteerit. Hinnoissa oli varmaan pilkkuvirhe näin kirpputorien suurkuluttajan näkemyksen mukaan. :) Mietin jo että onko pakko..!

Loppuviikosta käväisin oman kylän kirpputorilla. Löytyi aivan ihana nahkainen ruskea laukku! Hinta oli 1 e. Pystyin sen ostamaan. ;) Olin onnesta mykkyrällä!! Laukku oli vähän pienempi kuin entinen, mutta sopiva silti. (kuvassa oik)

Eilen käytiin kiertämässä isompi kirpputori. Löytyi aivan ihana nahkainen ruskea laukku kahdella soljella mutta kuitenkin nepparikiinnityksellä. Minusta ei ole solmimaan mitään vaan laukku pitää saada helposti kiinni ja auki. Tämän laukun hinta oli 1 e. (kuvassa vas.)




Eihän se haittaa jos nyt on varalaukku. :) ..ja luulen että monilla niitä on useita!! :)

2. helmikuuta 2015

Uutta ilmettä ja lisää pinkkiä!


Tyttöjen huoneeseen piti saada lisää tilaa. Ja piristystä muutenkin. 

Patteri (pienempi kuin edellinen) saatiin kiinnitettyä ikkunan alle seinään vihdoin... Viisi vuotta se taisi jököttää jalaksillaan lattialla ja aina pelkäsin kaatumista. Välillä patteri on päällä ja välillä ei.

Ikkunan edessä ei siis ole ollut mitään kun patteri on ollut tiellä. Nyt kuitenkin halusin kokeilla jospa kirjoituspöydän saisi ikkunan eteen, ettei tarttis päivällä valoja kun siinä hommia tekee.



Verhon pätkä löytyi kirpputorilta ja väriensä vuoksi kokoaa huonetta ihanasti!!! Ja on sopivan sekalainen tuomaan ilmettäkin! Vai mitä?